Elena Ferranten Loistava ystäväni (WSOY) ja koko kirjasarja on arvioitu sekä suomalaisissa että ulkomaisissa blogeissa ja lehdissä jo niin monta kertaa, että tuntuu turhalta sanoa siitä enää mitään. Niinpä ohitan tässä blogissa kirjan juonen ja henkilöiden kuvailun.
Kirjasta löytyy ansiokas keskustelu Yle Areenasta. Kirjakerho-ohjelmassa Eeva Luotosen vieraana on elämäkertakirjallisuuden tutkija ja opettaja Päivi Kosonen. Ohjelma löytyy täältä:
http://areena.yle.fi/1-3538970
Lukupiirin mielestä kirjan kerronta oli niin kuvailevaa, että lukija todella kuulee, näkee ja jopa haistaa tarinan ympäristön eli 50-luvun Napolin jonkin huonomman kaupunginosan, jossa mafia hallitsee ja jonka sangen suljetussa elämässä vallitsee äkillinen ja sattumanvaraiselta tuntuva väkivalta ja kuolema. Tässä ympäristössä naisen osa (joka lukupiiriä kaikissa kirjoissa eniten kiinnostaa) on olla aviopuoliso tai valmistautua sellaiseksi.
Tarinan kertoja ei tunnu oikein arvostavan itseään, vaan korottaa loistavan ystävänsä Lilan erityisasemaan. Tyttöjen välillä on kilpailuasetelma, ja välillä tuntuu, että koko ystävyys katkeaa. Tyttöjen välillä tuntuu kuitenkin olevan katkeamaton side, joka kantaa lopulta kaikissa tilanteissa.
Kertojaminä pääsee käymään keskikoulua ja lukiota eli hän on kirjassa murtautumassa luokkarakenteessa ylöspäin, kun taas Lila jää elämään kouluttamattoman naisen elämää. Lila tosin opiskelee itsenäisesti ja muuttuu korttelissa jonkinlaiseksi erityiseksi hahmoksi. Kirjan lopussa Lila kuitenkin avioituu perinteiseen tapaan. Lilan häissä minäkertoja huomaa olevansa hyvin irrallaan korttelin elämästä. Tarinan myötä lukijalle nousee mieleen tarinat omasta lapsuudestaan (ainakin, mikäli lapsuus on ollut jo useampia vuosikymmeniä sitten) ja yhtymäkohtia oli helppo löytää omasta elämästään. Kirja kuvaa hyvin irrallisuuden tunnetta ja sitä, millaista on yrittää kuulua joukkoon.
Osa lukupiirin jäsenistä on jo lukenut kaikki sarjan osat. Lopuista ainakin osa aikoo jatkaa sarjan lukemista.
Kirjan kouluarvosana vaihteli kahdeksasta kymmeneen, keskiarvoksi tuli 9.
Toukokuun lukupiirissä käsitellään Venla Hiidensalon Karhunpesä (Otava 2014).