leenanlukupiiri Uusi MunBlogi.com -sivusto

7.11.2018

Barbara Kingsolver: Täyttymysten kesä

Filed under: Yleinen — leenanlukupiiri @ 15:09

Syksyn kunniaksi lukupiiri palasi kesäisiin tunnelmiin ja luki Barbara Kingsolverin Täyttymysten kesän. Kirja kertoo kolmen henkilön tarinaa. On Deanna Wolfe, joka on kyllästynyt ihmisiin ja elää elämäänsä erakkotyyliin metsänvartijana vuorella keskittyen erityisesti kojootteihin. On Lusa Landowski, joka on jättänyt yliopistoviran ja kaupunkielämän ryhtyäkseen maatilan emännäksi, mutta joka miehensä kuoleman myötä joutuu taistelemaan paikastaan ja elannostaan ahdasmielisessä ympäristössä. On Garnet S. Walker III, joka on vanheneva hienoon sukuun kuulunut mies, jonka päivät kuluvat taisteluun naapurissa asuvan luomuviljelijän kanssa. Tässä taistelussa hän käyttää apunaan Raamattua ja hyönteismyrkkyä. Nämä kolme tarinaa kietoutuvat vähitellen toisiinsa luoden kiehtovan kuvauksen rakkaudesta ja luonnosta.

Lukupiiri kiitteli kirjan kieltä ja piti tarinaa viehättävänä. Kirjan myötä lukija pääsee matkalle ja myös oppii paljon. Barbara Kingsolver on ammatiltaan biologi ja hänen asiantuntemuksensa näkyy valtavana tietämyksenä luonnon toiminnasta. Luonnon kuvaus on uskomatonta, lukija voi suorastaan kuulla erilaisten eläinten äänet ja nähdä kirjassa kuvatut maisemat. Myös lasten, ihmissuhteiden ja tunteiden kuvaus sai lukupiiriltä paljon kiitosta.

Lukupiirin jäsenet antoivat kirjalle kouluarvosanat 9, 9, 9 ja 8.

2.7.2018

Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä

Filed under: Yleinen — leenanlukupiiri @ 14:20

Tämän kirjan lukupiiri luki viimeisellä kevään kerralla. Tässä vaiheessa Leena oli niin uupunut sairastamisesta, että ei tehnyt muistiinpanoja keskustelusta, eikä kukaan muukaan kokenut blogin päivittämistä omakseen.

Näin ollen jätämme tänne vain tiedon siitä, että luimme myös tämän kirjan. Sen verran kirjoitan, että tämän kirjan tarina oli kaikista hienosti kerrottu, ja lukupiiriläiset suosittelevat vahvasti sen lukemista.

Kesän lukupiiriä varten luemme kirjan Kurban Said: Ali ja Nino. Gummerus. Suomentaja Irmeli Sallamo.

Karen Joy Fowler: Jane Austen -lukupiiri

Filed under: Yleinen — leenanlukupiiri @ 14:12

Leenan sairastamisen vuoksi lukupiirin bloggaukset ovat hoitamatta. Lukupiiri on kyllä kokoontunut kevään 2018 aikana yhtä kertaa lukuunottamatta normaalisti kuuden viikon välein.

Karen Joy Fowlerin Jane Austen -lukupiiri koettiin aika viihdyttäväksi, joskin vähän hämmentäväksi luettavaksi. Hämmennystä aiheutti esimerkiksi se, että kirjassa ei oikein selvinnyt kuka kirjaa kirjoitti. Kirjoittaja kirjoittaa lukupiirikohtaukset ’me’-muodossa, mutta kukaan ei kuitenkaan tunnu olevan ’minä’. Kirjan juonta hajoittaa se, että kirjailija välillä tekee perusteellisia analyysejä Austenin kirjoista. Välillä ei tiedä, lukeeko kirja-analyysiä vai kaunokirjallista teosta. Lisäksi kirjaa hajoittaa se, että siinä on lyhyesti esitetty kuvaukset jokaisesta osallistujasta. Osa niistä on onnistuneempia kuin toiset. Omana mielipiteenäni esitän, että kirja olisi mielenkiintoisempi, jos siinä olisi selkeästi joku päähenkilö. Kolmas luku, jossa kirjailija kertoo Prudiesta, oli mielestäni mukaansatempaavin. Ehkä se, että koko tarina olisi kirjoittettu vaikkapa hänen näkökulmastaan, olisi tehnyt siitä yhtenäisemmän ja luettavamman. Sinänsä kirjailija osoittautuu taitavaksi henkilökuvien luojaksi, ja osittain kirja tuntuukin henkilökuvauksen harjoittelutyöltä. Valittu tapa jättää henkilöt aika ohuiksi. Osan mielestä kirja oli  kevyt, viihdyttävä ja hauska, osaa kirja ei liikauttanut mitenkään.

Lukupiiriläiset antoivat kirjalle arvosanat: 8,5, 7, 7, 7+ ja 5-.

20.2.2018

Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala.

Filed under: Yleinen — leenanlukupiiri @ 18:07

Arundhati Royn Joutavuuksien jumala on ainutlaatuinen teos. Kirjan kielelliset ansiot ovat uskomattomat. Lukija saa lähes joka sivulla haukkoa henkeään kirjailijan keksimien kielikuvien vuoksi. Ja myös siksi, että ne osuvat niin uskomattoman hyvin suoraan asian ytimeen. Tarina tapahtuu Intiassa, jossa ajatus- ja toimintatavat ovat meille suurelta osin vieraita. Tarinassa on silti paljon universaalia ja tunnistettavaa. Tämän enempää en aio varsinaista juonta selittää. Sen sijaan muutama näyte:

”Nykyään kaksosten silmien alla on hennot tummat puolikuut, ja he ovat samanikäisiä kuin Ammu oli kuollessaan. Kolmekymmentäyksi.
Eivät vanhoja.
Eivät nuoria.
mutta elinkelpoisen, kuolinkelpoisen ikäisiä.”

”Halveksunta, joka oli lähtöisin kehittymättömästä, torjutusta pelosta – sivilisaation pelosta luontoa kohtaan, miehen pelosta naista kohtaan, vallan pelosta vallattomia kohtaan. Ihmisen halu tuhota se mitä hän ei osannut alistaa valtaansa tai korottaa jumalaksi.”

”Lapsuus hiipi varpaisillaan ulos.
Hiljaisuus liukui tilalle kuin salpa.”

”Ei tullut kuolema. Tuli vain heidän elämänsä loppu.”

Itse antaisin tälle kirjalle kaikki mahdolliset ylistävät superlatiivit.

Mutta lukupiiriläiset olivat kriittisempiä. Osan mielestä tarina oli hidas ja raskassoutuinen ja siinä oli vaikea pysyä mukana. Juoni tuntui sekavalta. Kielikuvien määrällä olisi ehkä kirjoittanut monta kirjaa.

Toistan: itse antaisin tälle kirjalle kaikki mahdolliset ylistävät superlatiivit.

Kirja sai lukupiiriläisiltä kouluarvosanat: 8,8,8,8 ja 10.

Helmikuussa luettava kirja on Karen Joy Fowlerin: Jane Austen -lukupiiri. Johnny Kniga 2005. Suomentanut Arja Kantele.

11.12.2017

Nancy Huston: Syntymämerkki

Filed under: Yleinen — leenanlukupiiri @ 18:31

Nancy Hustonin Syntymämerkki (Gummerus, suom. Annikki Suni), kertoo neljän sukupolven tarinan neljän 6-vuotiaan lapsen silmin. Tarina alkaa Yhdysvalloista vuonna 2004 ja kertoo ensin 6-vuotiaan Solin tarinan. Solin ylisuojeleva äiti varjelee tätä kaikelta, mutta vanhempien tietämättä Sol lataa netistä pornoa ja kidutuskuvia Persianlahden sodasta, ja toivoo että hänen isästään tulisi kuuluisa sotasankari. Seuraavaksi tarina hyppää vuoteen 1982 ja puheenvuoron saa Solin isä Randall. Randall käy juutalaista koulua Israelissa ja rakastuu palestiinalaistyttöön, joka on muslimi. Randallin vanhemmat tappelevat politiikasta, mutta Randallin on itse vaikea ymmärtää maassa vellovaa tilannetta. Seuraavana on vuorossa Randallin äiti Sadie ja vuosi 1962. Sadie asuu ankarien isovanhempien luona, samalla kun hänen äitinsä tekee uraa laulajana. Lopulta äänen saa Kristina, Erra ja tuolloin eletään natsi-Saksassa vuosia 1944-1945. Suvun salaisuudet alkavat hahmottua ja tarina muodostuu kokonaiseksi.

Tarinan rakenne on nerokas. Vaikka kaikki lapset vaikuttavat 6-vuotiaiksi aika tavalla varhaiskypsiltä, neidän kuvaamisensa on moniuloitteista ja lämmintä. Kustantajan kuvauksessa sanotaan, että ”…halu rutistaa nuo neljä lasta syliinsä on hetkittäin vastustamaton”. Kuvauksen voin hyvin allekirjoittaa.

Lukupiiriläisten kommentit kirjasta olivat pääosin hyvin positiivisia. Kirja koettiin äärettömän kiehtovana, koskettavana ja hyvin merkittävänä. Tarinan rakenne sai paljon suitsutusta ja lähes kaikki olivat selanneet kirjan uudestaan luettuaan sen ensin kerran läpi, sillä kirjan loppu ei ole arvattavissa ja osa tarinasta selviää vasta aivan lopussa. Yhden lukupiiriläisen kokemus oli osin negatiivinen. Hänestä tuntui, että näin esitettyyn tarinaan ei oikein päässyt mukaan, henkilöitten historiassa ei oikein pysynyt mukana ja historian esittämisen hän koki jotenkin alleviivaavana.

Lukupiirissä oli läsnä 5 henkilöä ja kirja sai arvosanat: 8,5, 9,5, 9,5, ja 10. (Yhdellä piiriläisistä kirja oli vielä kesken, joten hän ei halunnut antaa arviointia.)

Tammikuun kokoontumiseen luettava kirja on Arundhati Royn Joutavuuksien jumala. (Otava, suom. Hanna Tarkka).

Karin Alvtegen: Todennäköinen tarina.

Filed under: Yleinen — leenanlukupiiri @ 17:55

Karin Alvtegen tunnetaan dekkaristina ja dekkareita olen häneltä tottunut lukemaan. Lukupiirikirjana luimme kuitenkin Todennäköisen tarinan, joka on kertomus kahden keski-ikäisen henkilön Helenan ja Andersin elämistä ja kohtaamisesta. Tarina käsittelee polveilevasti niitä polkuja, joita pitkin päähenkilöiden elämä on kulkenut; pettymyksiä, suruja ja lopulta luottamusta elämään.

Kirja jakoi lukupiiriläisiä enemmän kuin mikään aikaisempi. Osa piti kirjan maalauksellisuudesta, näki kirjan paljolti kuvina ja koki sen sopivan omaan mielenmaisemaansa. Osalle kirja taas tuntui kevyeltä ja viihteelliseltä, eikä siitä jäänyt mieleen oikein mitään. Itselleni kirjan alkupuolen kuvaukset olivat lähes puuduttavaa lukemista.

Päähenkilöiden lisäksi kirjassa oli pari muuta kiinnostavaa henkilöä. Oli Verner, joka esitettiin eräänlaisena kylähulluna älykkönä ja jonka tausta vaikutti sangen kiinnostavalta. Tätä hahmoa olisi lukupiiriläisten mielestä voitu avata lisääkin. Oli myös Anna-Karin, joka esitettiin aika yksioikoisena tyrannimaisena hahmona, mutta joka lopulta joutui kohtaamaan omat ennakkoluulonsa.

Lukupiiriläisiä oli paikalla viisi, ja kirja sai heiltä seuraavat kouluarvosanat: 7, 7, 9, 8,5 ja 6.

Seuraava luettava kirja on Nancy Hustonin Syntymämerkki.

1.10.2017

Katherine Boo: Kätkössä kauniin ikuisen.

Filed under: Yleinen — leenanlukupiiri @ 19:22

Katherine Boon kirja Kätkössä kauniin ikuisen (WSOY) ilmestyi vuonna 2012. Katherine Boo on yhdysvaltalainen toimittaja, joka rakastui intialaiseen mieheen ja halusi kirjoittaa kirjan yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta. Kirja kuvaa Annawadin slummissa Mumbaissa asuvien ihmisten kokemuksia useiden vuosien ajalta. Kirjan tapahtumat ovat tosia ja kaikki henkilöt esiintyvät kirjassa omilla nimillään. Annawadin slummi sijaitsee lähellä Mumbain kansainvälistä lentokenttää. Slummi on piilotettu turisteilta aidalla, johon on kiinnitetty lattialaattoja mainostavia julisteita. Näissä julisteissa lukee ”ikuisesti kaunis”. Tämän ikuisesti kauniin kätkemänä on elämä, josta kauneus tuntuu olevan kaukana.

Kirja on monella tavalla hätkähdyttävä kuvaus slummien köyhien ihmisten keinoista ja mahdollisuuksista selvitä hengissä päivästä toiseen. Kirja kirvoittikin pitkät keskustelut siitä, miten stereotyyppisenä maailma meille länsimaalaisille usein välittyy. Miten totaalinen köyhyys voidaan nähdä sekä täysin lamaannuttavana että jollakin tavalla viattomana tilana. Kirja kuvasi hyvin sitä, miten ihmisyyyden peruspiirteet näkyvät kaikkialla, ja miten kirjan kuvaamassa yhteiskuntajärjestelmässä ihmisten huonot puolet korostuvat. Ja kuinka järjestelmästä riippumatta ihmisillä on kykyä ja keinoja toimia. Kirjassa kuvattu korruptoituneisuus tuntui aivan sietämättömältä ja tukehduttavalta. Lukupiiriläisten mielestä dokumentaarisuus oli paikoin hiukan liiallistakin, mikä verotti jonkin verran sekä romaanin tarinaa että kieltä.

Kirja sai lukupiiriläisiltä arvosanan 8 (vaihtelu 7,5 – 8).

Lokakuun lukupiirissä arvioidaan Karin Alvtegenin romaani Todennäköinen tarina. WSOY 2012.

14.8.2017

Maggie O’Farrell: Varoitus tukalasta helteestä

Filed under: Yleinen — leenanlukupiiri @ 17:52

 

Muutaman vuoden takainen Maggie O’Farrellin Varoitus tukalasta helteestä otettiin lukupiirin kesälukemiseksi erityistoivomuksella, että nimi osoittautuisi enteelliseksi. Näin ei käynyt, mutta kirjan lukeminen toki maistui viileämmässä ja sateisemmassakin säässä.

Kirja sijoittuu Lontooseen vuoden 1976 pitkään jatkuneeseen hellekauteen. Lontoossa säädetään tuolloin erityinen kuivuuslaki, joka säätelee veden käyttöä. Kirjan alkuperäinen nimi Instructions for a Heathwave viittaa noihin säädöksiin. Kirja kertoo irlantilaistaustaisesta Riordanin perheestä. Alkuasetelmassa perheen isä Robert kertoo aamulla vaimolleen Grettalle käyvänsä ostamassa sanomalehden ja katoaa tälle reissulleen. Perheen kolme lasta ovat aikuisia ja kamppailevat omissa elämissään omien ongelmiensa kanssa. Robertin katoaminen tuo lapset takaisin kotiin saman katon alle. Alkaa tarina, jonka kuluessa paljastuu erilaisia perheen salaisuuksia.

Lukupiiriläiset arvioivat kirjan helposti lähestyttäväksi ja kiehtovaksi tarinaksi, jossa oli käänteitä sopivasti. Piiriläiset kiittivät kirjan kuvauksia perhee jäsenten rooleista ja oletuksista, joita he olivat tehneet toisistaan. Perhe-elämän kuvaus oli hienosti erittelevää, sisarusten ja avioparien suhteiden laatu välittyi loistavasti. Myös se piirre, että kaikesta on aina vähintään kaksi eri tarinaa. (Osan mielestä tarina jäi ehkä hiukan amerikkalaiseksi elokuvamaiseksi kuvaukseksi.) Piiriläiset kokivat, että Grettan tarinassa välittyi hyvin raskaus siitä salaisuudesta, jota hän kantoi mukanaan. Tarina kertoo myös sen, miten perheen salaisuudet ja perinteet siirtyvät sukupolvelta toiselle, erityisesti Monican tarinassa. Uusperheen kuvaus koettiin painajaismaiseksi. Yksi kirjan teemoista olikin se, mikä mytty piiloteltavista asioista perheessä syntyy. Ja toinen ehkä se, miten väärinkäsityksiä syntyy ja miten ne jäävät pysymään.

Kirja kertoo hienosti myös irlantilaisten ja katolisen kulttuurin asemasta Englannissa. Uskonto oli kirjassa vahvasti läsnä, vaikkakaan ei keskustelunaiheena. Lukupiiriläisiä ihmetytti esimerkiksi se, miksi perheen pojan valintoihin uskonto vaikutti niin voimakkaasti ja yksioikoisesti.

Kritiikkiä kirja sai lopusta. Loppu koettiin liian paljastavaksi ja kiiltokuvamaiseksi jokseenkin kaikkien ongelmien ratketessa. Piiriläisten mielestä kirja olisi ehkä pitänyt lopettaa 50 sivua aiemmin ja jättää tulevaisuutta enemmän auki.

Kirja saa lukupiiriläisiltä arvosanaksi 8.

Elokuun lukupiirissä käsitellään Katherine Boon kirja Kätkössä kauniin ikuisen. WSOY 2012.

15.5.2017

Elena Ferrante: Loistava ystäväni.

Filed under: Yleinen — leenanlukupiiri @ 13:46

Elena Ferranten Loistava ystäväni (WSOY) ja koko kirjasarja on arvioitu sekä suomalaisissa että ulkomaisissa blogeissa ja lehdissä jo niin monta kertaa, että tuntuu turhalta sanoa siitä enää mitään. Niinpä ohitan tässä blogissa kirjan juonen ja henkilöiden kuvailun.

Kirjasta löytyy ansiokas keskustelu Yle Areenasta. Kirjakerho-ohjelmassa Eeva Luotosen vieraana on elämäkertakirjallisuuden tutkija ja opettaja Päivi Kosonen. Ohjelma löytyy täältä:
http://areena.yle.fi/1-3538970

Lukupiirin mielestä kirjan kerronta oli niin kuvailevaa, että lukija todella kuulee, näkee ja jopa haistaa tarinan ympäristön eli 50-luvun Napolin jonkin huonomman kaupunginosan, jossa mafia hallitsee ja jonka sangen suljetussa elämässä vallitsee äkillinen ja sattumanvaraiselta tuntuva väkivalta ja kuolema. Tässä ympäristössä naisen osa (joka lukupiiriä kaikissa kirjoissa eniten kiinnostaa) on olla aviopuoliso tai valmistautua sellaiseksi.

Tarinan kertoja ei tunnu oikein arvostavan itseään, vaan korottaa loistavan ystävänsä Lilan erityisasemaan. Tyttöjen välillä on kilpailuasetelma, ja välillä tuntuu, että koko ystävyys katkeaa. Tyttöjen välillä tuntuu kuitenkin olevan katkeamaton side, joka kantaa lopulta kaikissa tilanteissa.

Kertojaminä pääsee käymään keskikoulua ja lukiota eli hän on kirjassa murtautumassa luokkarakenteessa ylöspäin, kun taas Lila jää elämään kouluttamattoman naisen elämää. Lila tosin opiskelee itsenäisesti ja muuttuu korttelissa jonkinlaiseksi erityiseksi hahmoksi. Kirjan lopussa Lila kuitenkin avioituu perinteiseen tapaan. Lilan häissä minäkertoja huomaa olevansa hyvin irrallaan korttelin elämästä. Tarinan myötä lukijalle nousee mieleen tarinat omasta lapsuudestaan (ainakin, mikäli lapsuus on ollut jo useampia vuosikymmeniä sitten) ja yhtymäkohtia oli helppo löytää omasta elämästään. Kirja kuvaa hyvin irrallisuuden tunnetta ja sitä, millaista on yrittää kuulua joukkoon.

Osa lukupiirin jäsenistä on jo lukenut kaikki sarjan osat. Lopuista ainakin osa aikoo jatkaa sarjan lukemista.

Kirjan kouluarvosana vaihteli kahdeksasta kymmeneen, keskiarvoksi tuli 9.

Toukokuun lukupiirissä käsitellään Venla Hiidensalon Karhunpesä (Otava 2014).

1.4.2017

Amy Tan: Rouva Chenin henki

Filed under: Yleinen — leenanlukupiiri @ 15:31

Amy Tan kuvaa kirjassaan ryhmää amerikkalaisia turisteja, jotka lähtevät tutustumaan Myanmariin eli entiseen Burmaan. Tarinan kertoja on Bibi Chen, jonka piti olla ryhmän matkanjohtaja, mutta joka kuoli salaperäisesti juuri ennen matkaa. Ryhmä lähtee kuitenkin matkaan, sillä matkalle ei ollut otettu peruutusvakuutusta. Uudeksi johtajaksi palkataan kokematon Bennie. Bibi Chen on laatinut ryhmälle tarkan matkaohjelman ja luettavaksi lisämateriaalia. Ryhmä ei tietenkään noudata ohjelmaa eikä jaksa tutustua materiaaliin. Niinpä matkalla sattuu monenlaista epäjärjestystä ja kommellusta, jolloin ryhmä suututtaa henkiä eli nateja.

Joulupäivälle suunnitellulta retkeltä ryhmä ei palaakaan takaisin. Lukijalle kerrotaan, mitä ryhmälle tapahtuu. Lukija pystyy seuraamaan myös yhden ryhmäläisen, Harryn, kautta sitä, miltä katoaminen ulkopuolelta näyttää ja mitä sille yritetään tehdä. Harry nimittäin ei krapulansa takia lähtenyt joulupäivän aamun retkelle mukaan. Seuraa runsaasti erikoisia juonenkäänteitä. Tan ottaa kirjassa vahvasti kantaa myös Burman politiikkaan. Tosi-tv:n merkitys, amerikkalaisuus ja median toiminta kuvataan sarkastisin ottein, joka tuo syvyyttä muutoin sangen humoristiseen kirjaan.

Lukupiiriläiset kuvaavat kirjaa näin:

Kirja on humoristinen, sarkastinen ja viihteellinen, ja siinä on monta kerrosta. Kirjan kerronta on kiinnostavaa ja tarinassa tuntee olevansa mukana. Kirjan kertojaääni oli vahvan naisen ääni. Kerronta oli sujuvaa ja sitä oli kiva lukea. Tarina painottui juoneen, vaikka kielikin oli mukavaa. Henkilöhahmot jäivät ehkä vähän ohuiksi ja hiukan lukupiiriläisiä ärsyttikin amerikkalainen elitistinen tapa esitellä hahmot. Kaikkien lukupiiriläisten mielestä kirja ei onnistunut poliittisessa kannanotossaan. Kirjan loppuratkaisusta sen sijaan pitivät kaikki.

Kirja sai lukupiiriläisten arvioinnissa kouluarvosanaksi 8.

Huhtikuun lukupiirissä käsitellään Elena Ferranten kirja Loistava ystäväni. (WSOY: 362 s.)

Older Posts »

Powered by WordPress