Karin Alvtegen tunnetaan dekkaristina ja dekkareita olen häneltä tottunut lukemaan. Lukupiirikirjana luimme kuitenkin Todennäköisen tarinan, joka on kertomus kahden keski-ikäisen henkilön Helenan ja Andersin elämistä ja kohtaamisesta. Tarina käsittelee polveilevasti niitä polkuja, joita pitkin päähenkilöiden elämä on kulkenut; pettymyksiä, suruja ja lopulta luottamusta elämään.
Kirja jakoi lukupiiriläisiä enemmän kuin mikään aikaisempi. Osa piti kirjan maalauksellisuudesta, näki kirjan paljolti kuvina ja koki sen sopivan omaan mielenmaisemaansa. Osalle kirja taas tuntui kevyeltä ja viihteelliseltä, eikä siitä jäänyt mieleen oikein mitään. Itselleni kirjan alkupuolen kuvaukset olivat lähes puuduttavaa lukemista.
Päähenkilöiden lisäksi kirjassa oli pari muuta kiinnostavaa henkilöä. Oli Verner, joka esitettiin eräänlaisena kylähulluna älykkönä ja jonka tausta vaikutti sangen kiinnostavalta. Tätä hahmoa olisi lukupiiriläisten mielestä voitu avata lisääkin. Oli myös Anna-Karin, joka esitettiin aika yksioikoisena tyrannimaisena hahmona, mutta joka lopulta joutui kohtaamaan omat ennakkoluulonsa.
Lukupiiriläisiä oli paikalla viisi, ja kirja sai heiltä seuraavat kouluarvosanat: 7, 7, 9, 8,5 ja 6.
Seuraava luettava kirja on Nancy Hustonin Syntymämerkki.